|
|
TEKIJÄLTÄ
Tämän työn ensimmäisillä sivuilla haluaisin ilmaista kiitollisuuteni niille organisaatioille, erityisesti Kotkan kaupungille ja Kymenlaakson Liitolle, sekä niille ihmisille, jotka ovat tukeneet minua tehdessäni tätä työtä.
Olen vilpittömästi kiitollinen seuraaville henkilöille:
projektipäällikkö Heleena Lönnroth, Kymenlaakson ammatti-korkeakoulun yrityspalveluosasto, joka on tukenut ja auttanut minua alkuun suomalaisena yrittäjänä ja oppikirjan tekijänä.
suomen kielen opettaja FM Tellervo Lysak, joka on tukenut ideaani tehdä opas maahanmuuttajille maahanmuuttajan omasta näkökulmasta ja antanut arvokkaita neuvoja.
projektijohtaja Juha Haapaniemi, Kymenlaakson Liitto
kaupunginjohtaja Hannu Tapiola, Kotkan kaupunki
suunnittelupäällikkö Seppo Salonen, Kotkan kaupunki
Nämä henkilöt myötävaikuttivat projektin toteutumiseen ja rahoitukseen.
suomen ja venäjän kielen opettaja Riitta Mielonen, Kotkan ammatillinen koulutuskeskus
koulutuspäällikkö Kaisa Rönkä, Kotkan kaupungin sivistystoimen palvelukeskus
sosiaalisihteeri Anna Liakka, Karhulan sosiaalitoimisto
toiminnanjohtaja Kari Sahari, Suomi-Venäjä-Seura
maahanmuuttajien neuvoja Anna Leskinen ammatiltaan oikeustieteen kandidaatti (Helsingin kaupunki, Avain- projekti), joka on lukenut työni ja antanut siihen arvokkaita neuvoja.
Tätä opasta tehdessäni nämä ihmiset ovat antaneet minulle, sekä tietopuolista että konsultatiivista tukea.
Heidän ystävällisyytensä ja huomaavaisuutensa ansiosta minulla on ollut mahdollisuus tavata suomalaisia päättäjiä. Heidän neuvonsa ovat laajentaneet tietojani ja käsityksiäni suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen työelämästä sekä maan tavoista ja perinteistä. Näiden ihmisten ymmärtäväinen ja vilpitön tuki on saanut minut vakuuttuneeksi viemään aloittamani työ loppuun.
Olen kiitollinen tämän alueentyövoimatoimiston, KELA:n, sosiaalitoimiston, maistraatin, verotoimiston, poliisilaitoksen ja tullin työntekijöille, Karhuvuoren yläasteen opettajille sekä Kotkan kaupungin nuorisotalon ja vastaanottokeskuksen työntekijöille, jotka kaikki ovat ystävällisesti suostuneet keskustelemaan kanssani ja vastaamaan kysymyksiini.
Kiitän Kotkan ammatillisen koulutuskeskuksen opettajia Riitta Mielosta ja Minna Torvinen-Artimoa, jotka ovat suoneet minulle mahdollisuuden vierailla suomea opiskelevissa maahanmuuttajaryhmissä. Lisäksi kiitän vielä erityisesti Riitta Mielosta siitä, että hän on lukenut venäjänkielisen version ja esitellyt sitä ohjausryhmän jäsenille.
Olen kiitollinen Luterilaisen kirkon papeille Timo Rosqvistille ja Raimo Vänskälle sekä diakonissa Anna-Stina Tulokkaalle sekä Kotkan ortodoksisen kirkon kirkkoherra, isä Veikko Lisitsinille, jotka ovat neuvoneet minua uskontoon liittyvissä kysymyksissä.
Kiitän kääntäjä Nadja Järnstedtiä, joka on auttanut minua käännökseen liittyvissä ongelmissa.
Olen kiitollinen ystävilleni ja tuttavilleni: Suomessa asuville suomalaisille, venäläisille, virolaisille, puolalaisille, japanilaisille ja arabeille sekä niille Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Amerikassa asuville, jotka ovat kertoneet minulle oman tarinansa sekä jakaneet huolensa kanssani. Tämä kaikki on ollut työni perusta.
Lisäksi kiitän Pietarissa asuvia psykologeja heidän avustaan, erityisesti Igor Kanifolskia.
Ilmaisen vilpittömän kiitoksena Tatjana Sundgrenille ja Elena Karkille, jotka ovat ensimmäisinä lukeneet käsikirjoituksena ennen sen painamasta ja antaneet siitä oman arvionsa maahanmuuttajina.
Erityisen kiitoksen ilmaisen pietarilaisille Olga, Andrei ja Aleksandr Melkoville, jotka ovat antaneet toimituksellista ja teknistä apua tähän työhön.
Olen myös vilpittömän kiitollinen työhöni epäilevästi ja. vastustavasti suhtautuneille (heitäkin on ollut), koska he ovat pakottaneet minut arvioimaan kriittisesti omat mahdollisuuteni sekä voimani ja vahvistaneet haluani saattaa aloittamani työ loppuun.
Suuret kiitokset kaikille!
|
Internet-versio
Kotkan kaupungin rahoittama maahanmuuttajille tarkoitettu opas Kotouttamisavaimet julkaistiin 1000 kappaleen painoksena vuonna 2001.
Kaupunki on lähettänyt opaskirjan maahanmuuttajatyötä tekeviin virastoihin ja oppilaitoksiin sekä Kymenlaakson alueen kirjastoihin. Kymen sanomissa oli artikkeli, jossa kerrottiin opaskirjan julkaisutilaisuudesta Kotkan kaupungintalolla.
On kulunut kolme vuotta siitä, kun aloin kirjoittaa tätä opaskirjaa. Tänä aikana moni asia on muuttunut: Suomessa asuvien maahanmuuttajien lukumäärä on kasvanut ja heidän määränsä kasvaa yhä. Suomen valtio parantaa jatkuvasti maahanmuuttajia koskevaa lainsäädäntöään.
Keskinäistä suvaitsevaisuutta on yhä enemmän havaittavissa suomalaisten ja maahanmuuttajien välisissä suhteissa. Joukkotiedotusvälineissä on alkanut ilmestyä artikkeleita, joissa kerrotaan siitä, että maahanmuuttajia arvostetaan työvoimareservinä työvoimapulan uhatessa Suomea lähitulevaisuudessa.
Jos minun pitäisi aloittaa tänään uudestaan tämän opaskirjan tekeminen, luulen, että siitä tulisi nyt paljon parempi, koska nyt minulla on enemmän todellista kokemusta sekä tavallisesta elämästä että työskentelystä Suomessa. Internetversion luomisvaiheessa tekstiin oli tehty painovirheistä johtuvia tai ajantasaistavia korjauksia myös aiemmat markkasummat on muutettu euroiksi.
Käännöksen tärkein tavoite on tutustuttaa maahanmuuttajia vastaanottavien eri virastojen ja laitosten työntekijät siihen, miten maahanmuuttaja kokee itse omat ongelmansa - katsoa asioita hänen näkökulmastaan. Tämä tieto on varmaankin tarpeellista kaikessa maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä. Monet ongelmat ovat tyypillisiä kaikille maahanmuuttajille eivätkä koske ainoastaan venäjänkielisiä maahanmuuttajia.
Tätä kirjaa lukiessaan suomalaisen on syytä ottaa huomioon, että tarkoitus ei ole ollut ’suomentaa’ tekstiä, vaan kääntää se mahdollisimman sanatarkasti. Käännöksen tekijän ja opaskirjan tekemiseen osallistuneen ohjausryhmän mielestä suora käännös antaa lukijalle mahdollisuuden oppia ymmärtämään venäläisen ihmisen ajattelutapaa ja auttaa häntä näkemään, millaisin kirjallisin keinoin (metaforat, vertaukset, lainaukset ja mielleyhtymät) saadaan asian ydin paremmin perille venäläiselle lukijalle. On mahdollista, että jotkut kohdat tässä kirjassa tuntuvat kummallisilta, mutta ne ovat täysin luonnollisia ja ymmärrettäviä venäläiselle lukijalle, koska hän puhuu ja ilmaisee omia tunteitaan toisella tapaa kuin esimerkiksi suomalaiset, jotka edustavat ihan erilaista kulttuuria.
Tähän kirjaan eivät ole tutustuneet vain maahanmuuttajat täällä Suomessa, vaan myös heidän ulkomailla asuvat sukulaisensa ja tuttavansa sekä täällä vierailleet turistit. Olen saanut paljon sekä suullista että kirjallista positiivista palautetta työni tarpeellisuudesta.
Näin Spektr -lehden toimittaja reagoi opaskirjan ilmestymiseen:
”Ludmila on mielestäni tehnyt valtaisan työn kerätessään yksiin kansiin kaiken sen tiedon, mitä tarvitaan suomalaisen elämäntyylin ymmärtämiseksi. Opaskirja ei ole vain lukuisten käännettyjen esitteiden kuiva toisinto, vaan kirjan teksti on elävää, helposti luettavaa. Pidin kovasti tekijän optimistisesta ja rakentavasta lähestymistavasta. …. Jokaisen Suomeen muuttavan pitäisi minusta omistaa tämä opaskirja.”
Toivon, että tämän opaskirjan suomalaiset lukijat hyötyvät monin tavoin tästä kirjasta ja että he oppivat ymmärtämään, millaisia vaikeuksia maahanmuuttajilla on kotoutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan ennen kuin heistä tulee Suomen kansalaisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Jotta maahanmuuttajat pääsisivät niin pitkälle, on ehdottoman tärkeää, että ihmiset ymmärtävät toisiaan ja ovat kärsivällisiä toistensa suhteen - tämähän on hyvinvoinnin ja rauhan tae kaikissa sivistyneissä yhteiskunnissa.
|
|
|
|
|
